Oletko joskus ollut haastateltavana työhaastattelussa, jossa haastattelija on puhunut valtaosan ajasta? Niin moni muukin.

Kuuntelun taito on yksi keskeisimpiä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Vaikka se on harjoitettavissa oleva taito, usein sen hiominen etenkin liike-elämässä jää muiden vuorovaikutustaitojen kehittämisen jalkoihin. Harjoittelun painopiste on kuuntelutaidon sijaan usein viestinnän tuottamisen taitojen kehittämisessä.

Aktiivinen kuuntelu on onnistuneen työhaastattelun kulmakivi. Miksi, ja mikä siitä tekee niin haastavaa?

Mistä osista aktiivinen kuuntelu rakentuu?

Kuuntelulla tarkoitetaan keskustelukumppanin aktiivista kuulemista, kuullun ymmärtämistä, muistamista, tarkoituksenmukaista tulkintaa, arviointia sekä osallistumista vuorovaikutukseen kuuntelulla saadun informaation perusteella.

Jotta kuuntelu työhaastattelutilanteessa onnistuisi, täytyy varmistaa sataprosenttinen vuorovaikutuksen intensiteetti, jossa puhujalle annetaan jakamaton huomio ja häiriöttömyys. Yhtä tärkeää on vastustaa kiusausta esim. ohjailuun tai luotsaamiseen tilanteessa, jossa haastateltavan vastaukset eivät ole omien odotusten tai toivomusten mukaisia.

Kuuntelun kohteena oleva puhuja antaa häiriöttömässä tilanteessa puhuessaan eniten todellista informaatiota ja kykenee jäsentämään sanomaansa sekä itselleen että vastaanottavalle osapuolelle. Vaikka meitä suomalaisia luonnehditaan usein hiljaisiksi, meillekin hiljaisuuden sietäminen haastattelun kaltaisessa vuorovaikutustilanteessa on yllättävän vaikeaa.

Työhaastattelua ei pidä ajatella vain teknisenä tiedonkeruuprosessina, vaan tilanteena, jossa haastattelija on myös valppaana ja  tietoinen omista piilevistä mekanismeistaan ja impulssiherkkyydestään. Haastattelijan on tärkeää kyetä eliminoimaan omaan vuorovaikutukseensa pesiytyneitä tiedostamattomia toimintamalleja ja sudenkuoppia, joita kutsutaan myös rekrytoinnin virhelähteiksi.

Useimmiten tällaiset haastattelun tiedonkeruuta vinouttavat seikat liittyvät haastattelijan subjektiivisiin, mutta kovin inhimillisiin tulkintoihin, ennakkoluuloihin ja arvostuksiin. Ne saattavat liittyä haettavan tehtävän kannalta usein täysin epäolennaisiin seikkoihin, kuten vastinparin ulkoiseen olemukseen, etniseen alkuperään, sukupuoleen tai sen ilmentämiseen, hierarkkiseen asemaan tai ikään.

Kuuntelu on luottamuksen rakentamista

Taitavan, intensiivisen ja virhelähteistä vapaan kuuntelun kautta on mahdollista rakentaa osapuolten välinen luottamus lyhyessäkin vuorovaikutussuhteessa.

Vain luottamuksen ja keskinäisen arvostamisen osoittamisen kautta haastattelija voi oppia tuntemaan toisen ihmisen juuri sellaisena kuin hän oikeasti on. Omat ideaalit ja mieltymykset on uskallettava laittaa sivuun.

Vastoin yleistä käsitystä hyvä kuuntelija ei ole passiivinen vastaanottaja. Hyvä kuuntelija säilyttää napakan intensiteetin koko haastattelun ajan. Hän tarttuu aktiivisella otteella kuulemaansa sekä vie dialogia sujuvasti eteenpäin esittämällä tarkentavia ja ehdottomasti avoimia lisäkysymyksiä.

Lue myös: Näin suunnittelet ja toteutat onnistuneen työhaastattelun

Miten kehittää omaa kuuntelemisen taitoaan?

Kokemukseni perusteella listasin muutaman käytännön vinkin, joiden avulla haastattelijana voi kehittää omaa kuuntelemisen taitoaan:

1. Rauhoitu minuutiksi ennen haastattelun alkamista

Ota hetki rauhoittumiselle ja tiedosta, että seuraavan tunnin ajan pääasiallinen tehtäväsi on keskittyä aktiiviseen kuuntelemiseen.

2. Toista kuulemasi omin sanoin ääneen ja vahvista

Näin toimimalla vahvistat haastateltavan tunnetta siitä, että se mitä hän on sanonut, on järkevää. Toisaalta viestit hänelle, että sanoma on otettu vastaan sekä varmistat, että olet ymmärtänyt hänen sanomansa oikein.

Kannusta haastateltavaa puhumaan tukemalla häntä elein. Tällaisia eleitä voivat olla esim. nyökkäykset ja tärkeiden asioiden kirjaaminen muistiin perinteisin kynä-paperimenetelmin.

3. Tarkenna, täsmennä, ohjaa

Tarkenna saamiasi vastauksia avoimilla kysymyksillä. Pyri ohjaamaan vastauksia jatkokysymysten kautta merkityksiin ja syy-seuraussuhteisiin.

4. Havainnoi

Kiinnitä huomiota puhutun kielen sekä kehon kielen ja katsekontaktin yhteensopivuuteen. Häiritseekö tässä jokin, vai ovatko verbaali ja nonverbaali viestintä linjassa keskenään?

5. Pyydä palautetta

Pyydä haastattelun jälkeen palautetta haastateltavalta. Miten hän koki keskustelun? Saiko hän omasta mielestään kerrottua kaiken olennaisen? Tuntuiko hänestä siltä, että haastattelijana ymmärsit häntä ja hänen kertomaansa? Millaista korjaavaa palautetta haastateltava voisi sinulle antaa tullaksesi entistäkin paremmaksi haastattelijaksi?

Ota itsearviointi kehittämisen tueksi  

Tunnetuin kuuntelemisen taidon itsearviointi on HURIERin mittaristo (Brownell 2010). Se löytyy helposti verkosta.

Oman itsearvioinnin jälkeen on hyvä pyytää näkemystä myös muilta – työyhteisöstä, kavereilta tai vaikkapa kotoa. Tässäkin kehittämisessä pätee universaali vanha viisaus: “Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittaa aina.” Jokainen työhaastattelu on myös mahdollisuus kehittyä entistä paremmaksi kuuntelijaksi.

 

Oppaastamme löydät lisää neuvoja tulokselliseen rekrytointiin:

Lataa Tuloksellisen rekrytoinnin opas


Anne Koivusaari | Liiketoimintajohtaja, Experis

Anne Koivusaari | Liiketoimintajohtaja, Experis

Keskustellaan somessa:

Tilaa sisällöt sähköpostiisi!

Täytä sähköpostiosoitteesi oheiseen lomakkeeseen - saat artikkelit ja muut hyödylliset sisällöt niiden ilmestyttyä suoraan sähköpostiisi!

Toivomme, että saat tietopankistamme eväitä omassa työssäsi kehittymiseen ja menestymiseen. Voit tietenkin halutessasi lopettaa tilauksen milloin vain, yhdellä klikkauksella.

Mukavia ja oivaltavia lukuhetkiä.