Rekrytoidessa uusia työntekijöitä rekrytoijan on tärkeä tunnistaa työnhakijan oppimis- ja muutosvalmiuksia epävarmassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Oppimiskykyisen työnhakijan tunnistaminen ja rekrytointi vaatii tarkkaa silmää ja oikeita haastattelukysymyksiä.

Teknologian kehitykselle ei näy loppua ja digitalisaatio valtaa yhä laajemmin alaa. Myös yritysten toiminta muotoutuu muuttuvan ympäristön sanelemana, ja yrityksissä tarvittava osaaminen on tulevaisuudessa jotain muuta kuin tänä päivänä. Uudenlaisia työtehtäviä syntyy vanhojen tilalle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan jo pelkästään tietotekniikan muutokset uhkaavat jopa joka kolmatta ammattia Suomessa kahdenkymmenen vuoden sisällä. Jo paljon lyhyemmälläkin aikavälillä monet työtehtävät muuttavat muotoaan.

Tulevaisuuden ammateista ei ole kellään tarkkaa tietoa, ja siksi jokaiselta työelämässä toimivalta odotetaan valmiutta oppia uutta, epävarmuuden sietokykyä ja sopeutumiskykyä vielä tuntemattomiinkin tilanteisiin. Oppimisvalmiuden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja elinikäinen oppiminen koskettaa niin työuraansa aloittelevia kuin jo pitkälle työuralla edenneitä. 

Kaikkien ei tarvitse olla muutoksen draivereita, mutta lähes kaikissa tehtävissä tarvitaan vähintäänkin kykyä sietää epävarmuutta, sopeutua muutokseen ja omaksua uusia taitoja ja tapoja toimia. Näiden kykyjen tärkeys eri tehtävissä ja eri vaiheissa uraa vaihtelevat, mutta tehtävässä kuin tehtävässä on hyödyksi sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle, kun työntekijä on avoin ja utelias ja ennen kaikkea kiinnostunut työnsä ja itsensä kehittämisestä. Muutoksen kyseenalaistaminen ei aina tarkoita suoranaista muutosvastarintaa – kyseenalaistaja on ehkä varovaisempi ja hitaampi omaksumaan muutoksen, ja hänellä voi olla arvokkaita näkemyksiä kehityskohtiin.

Oppimiskyky ei häviä vanhetessa

Rekrytoidessaan uusia työntekijöitä rekrytoijan on tärkeä tunnistaa työnhakijan oppimis- ja muutosvalmiuksia. Siitä ajatuksesta ei pidä lähteä, että vain nuoret hakijat ovat jotenkin automaattisesti halukkaita ja motivoituneita omaksumaan uutta. Esimerkiksi toimistoissa työtä tekevistä suurimmat työn tekemisen muutokset on läpikäynyt jo ehkä ennen nuoren hakijan syntymää uransa aloittanut, kirjoituskoneiden ja faksien maailmasta nykypäivän tietotekniikkaa ja sähköisiä palveluja hyödyntävään maailmaan luovinut hakija.

Oppimiskyky säilyy läpi elämän, vaikka vanhemmalla iällä on osattava myös poisoppia vanhoilta tavoilta. Tämä saattaa jonkin verran hidastaa oppimista, mutta kun on motivaatiota ja innostusta, niin vanhempi oppii siinä missä nuorikin, ja vanhemmalla on usein enemmän näkemystä oman osaamisen soveltamisesta uusiin tilanteisiin.

Miten työnhakijan valmius ja motivaatio todennetaan?

Jo ennen haastattelua ansioluettelon tarkastelu voi antaa osviittaa siitä, miten hakija suhtautuu muutoksiin ja uuden oppimiseen. Jos hakija on ollut viimeiset kymmenen vuotta samassa organisaatiossa ja samassa tehtävässä, joka ei ole merkittävästi muuttunut, tämä viittaa siihen, että henkilö viihtyy saman työn parissa, tutussa ja turvallisessa toimintaympäristössä eikä näytä kaipaavan uusia tuulia työnkuvaansa.

Jos henkilö ei ole myöskään käynyt osaamista täydentäviä kursseja tai koulutuksia, syntyy vaikutelma, että hakijalle ei oman osaamisen kehittäminen ole prioriteetti. Tämä pitää kuitenkin varmistaa haastattelussa: työympäristössä on saattanut tapahtua näkymättömämpiä muutoksia, esim. isoja järjestelmämuutoksia tai organisaatiomuutoksia.

Kysy nämä kysymykset!

Haastattelutilanteessa oppimisvalmiuksia voi tunnistaa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä, jotka liittyvät uran eri vaiheisiin, muutostilanteisiin ja oman työn kehittämiseen.

  • Oman työn kehittäminen
    • Miten olet itse kehittänyt toimintatapojasi / tehtävääsi työurallasi?
    • Minkälaisiin täydennyskoulutukseen tai kursseihin olet osallistunut, joista olet saanut lisää osaamista työhösi?
    • Oletko vaihtanut työpaikkaa päästäksesi tehtävään, jossa pääset syventämään osaamistasi / asiantuntijuuttasi?
  • Suhtautuminen muutostilanteisiin
    • Miten olet toiminut muutostilanteissa työympäristössäsi, esim.  järjestelmämuutokset, tehtävänkuvan muutokset tai organisaatiomuutokset?
    • Mikä on ollut suurin muutos työurallasi?
    • Minkälaisia tunteita muutokset herättävät sinussa?
  • Minkälaiseksi oppijaksi hakija kuvailisi itseään
    • Miten suhtaudut uusiin tehtäviin / tehtävämuutoksiin / uuden oppimiseen?
    • Miten opit uusia asioita parhaiten?
    • Minkälaista tukea tarvitset haastavan asian oppimisessa?

 

Näiden kysymysten avulla voi jo saada käsitystä hakijan valmiuksista muutostilanteisiin, mutta tärkeimpiä ominaisuuksia, joita uuden oppimisessa tarvitaan ja joita hakijan valmiuksissa pitää etsiä, ovat avoimuus, rohkeus, uteliaisuus sekä itsetuntemus. Avoimuutta ja rohkeutta tarvitaan, jotta pelko epäonnistumisesta ei estä tai hidasta oppimista.

Uteliaisuus on luovuuden serkku – kun kyselee ja kyseenalaistaa, niin löytää kehityskohteita itsestään ja ympäristöstään. Itsetuntemusta tarvitaan, jotta on realistinen kuva itsestä oppijana ja tunnistaa, mitkä asiat oppii helpommin, mihin tarvitsee enemmän tukea ja minkälaista.

Lue Osaamisen vallankumous -raportti

Manpower-oppimishalun-kartoittaminen-rekryprosessin-aikana-GRAAFI_31102019

 

Lue lisää aiheesta

Vieraskynä: Hakijan motivaation selvittäminen rekrytointitilanteessa

Pärjääkö tekoäly sukupuoli-sensitiivisessä rekrytoinnissa vai valitseeko se ”kivan kaverin”?

Näin tekoäly muuttaa rekrytointia nyt ja tulevaisuudessa, Oikotien Joonas Pihlajamaan blogikirjoitus

Osaaminen määrittää yrityksesi kilpailukyvyn - miten varmistat tulevaisuuden?


Tytti Aalto | Recruitment Consultant, Manpower

Tytti Aalto | Recruitment Consultant, Manpower

Keskustellaan somessa:

Tilaa sisällöt sähköpostiisi!

Täytä sähköpostiosoitteesi oheiseen lomakkeeseen - saat artikkelit ja muut hyödylliset sisällöt niiden ilmestyttyä suoraan sähköpostiisi!

Toivomme, että saat tietopankistamme eväitä omassa työssäsi kehittymiseen ja menestymiseen. Voit tietenkin halutessasi lopettaa tilauksen milloin vain, yhdellä klikkauksella.

Mukavia ja oivaltavia lukuhetkiä.