Vähintään 20 työntekijän yrityksiin sovellettavan yt-lain (laki yhteistoiminnasta yrityksissä) tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta työpaikalla. Tämä pyritään varmistamaan mm. velvoittamalla työnantaja
antamaan henkilöstölle oikea-aikaisesti riittäviä tietoja yrityksen tilasta ja suunnitelmista.

Yt-laki asettaa työnantajalle useisiin eri tilanteisiin soveltuvia informointi- ja neuvotteluvelvoitteita, joista tunnetuimmat liittyvät työvoiman käytön vähentämiseen. Yksi tärkeimmistä neuvotteluissa huomioitavista asioista koskee niiden ajoittamista: työnantajan on huolehdittava neuvottelujen saattamisesta asianmukaisesti päätökseen ennen kuin työnantaja ryhtyy tekemään päätöksiä neuvotelluista ja suunnitelluista toimenpiteistä. Näin varmistetaan muun ohella se, että henkilöstöllä on aito mahdollisuus vaikuttaa tulevien päätösten sisältöön.
On tärkeää sisäistää, että vaikka päätöksen mahdollisesta työvoiman vähentämisestä tekisi esimerkiksi konsernissa määräysvaltaa käyttävä yritys, nimenomaan työnantajayrityksen on huolehdittava siitä, että konsernitason suunnitelmista neuvotellaan henkilöstön kanssa ennen päätöksentekovaihetta.

Työvoiman vähennystarpeista johtuvat yt-neuvottelut etenevät pääpiirteissään seuraavasti:

• Työnantaja laatii suunnitelmat harkittavista toimenpiteistä
• Neuvottelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle annetaan kirjallinen neuvotteluesitys (viimeistään 5 kalenteripäivää ennen ensimmäistä neuvottelukokousta)
• Neuvotteluesityksessä on mm. informoitava suunniteltujen toimenpiteiden perusteista sekä arvioitava alustavasti irtisanomisten, lomautusten ja/tai osa-aikaistamisten määrä
• Neuvotteluesitys toimitetaan TE-toimistolle
• Työnantaja laatii neuvotelluissa käsiteltävän toimintasuunnitelman tai -periaatteet
• Yt-neuvotteluja käydään harkittavien toimenpiteiden laajuudesta riippuen 14 päivää tai 6 viikkoa
• Neuvottelukokouksista laaditaan kirjalliset pöytäkirjat
• Yt-neuvottelujen päätyttyä työnantaja antaa henkilöstölle selvityksen harkittavista päätöksistä
• Työnantaja tekee päätökset neuvotelluista asioista ja ryhtyy niiden täytäntöönpanoon

Yt-laki sisältää useita yksityiskohtaisia menettelytapasäännöksiä, joskin on ongelmallista, jos
neuvottelut typistyvät pelkäksi muodollisuudeksi. Riski neuvotteluista aiheutuvista erimielisyyksistä
pienenee, jos henkilöstö tulee neuvotteluissa kuulluksi ja saa tietoonsa riittävät perustelut harkittavista toimenpiteistä – sen myötä myös raskaat päätökset on helpompi hyväksyä. 

Tulevien yt-neuvottelujen osalta on hyvä huomioida, että työehtosopimukset saattavat sisältää yt-neuvotteluja koskevia säännöksiä. Tällä hetkellä on myös vireillä hanke yt-lain kokonaisuudistuksesta, mitä koskeva ehdotus on tarkoitus esitellä eduskunnalle kesäkuussa 2021. 


Hanna Vuoria | Asianajaja, Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy

Hanna Vuoria | Asianajaja, Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy

Tilaa sisällöt sähköpostiisi!

Täytä sähköpostiosoitteesi oheiseen lomakkeeseen - saat artikkelit ja muut hyödylliset sisällöt niiden ilmestyttyä suoraan sähköpostiisi!

Toivomme, että saat tietopankistamme eväitä omassa työssäsi kehittymiseen ja menestymiseen. Voit tietenkin halutessasi lopettaa tilauksen milloin vain, yhdellä klikkauksella.

Mukavia ja oivaltavia lukuhetkiä.