Nuorten työllistymiseen liittyy paljon “kaikenlaista”. Miten heitä voitaisiin tukea, ja miksi se on tärkeää?

Kirjoittaja: Matti Kariola | Managing Director, ManpowerGroup 19.6.2018 7:30
Keskustellaan somessa:

henri-pham-356887-unsplash-175588-edited


Kun ManpowerGroup 20 vuotta sitten tuli Suomeen, oli tavoitteena muuttaa suomalaista työmarkkinaa joustavammaksi. Tuolloin yhteiskunnallista keskustelua käytiin lähinnä vuokratyön oikeutuksesta.

Globalisaatio, geopoliittiset muutokset, nopea teknologinen kehitys sekä tietysti uudet sukupolvet uusine viestintäkanavineen ovat toimineet työelämän murroksen vipuvarsina koko tämän 20 vuotta.

Nyt nuoret aikuiset odottavat ja vaativat työltä erilaisia asioita kuin aiemmin — mm. merkityksellisyyttä. Vapaus valita sekä yhdistää työ ja vapaa-aika itselle mielekkäällä tavalla ovat tärkeitä asioita ennen kaikkea nyt työelämään tuleville nuorille. 

Miksi nuorista sitten puhutaan niin paljon? On hyvä pitää mielessä, että Y- ja Z-sukupolvet edustavat jo lähes kahta kolmasosaa työvoimasta, jolloin he määräävät työelämän murroksen suunnan ja tahdin.

globaali-tyovoima-sukupolvittain

Jos työelämätiedot ovat puutteelliset, voi ensimmäistä
työpaikkaa olla vaikea saada


Nuorten työllistymiseen liittyy kuitenkin paljon ns. “kaikenlaista”: ensimmäistä työpaikkaa voi olla vaikea saada, minkä lisäksi nuorilla saattaa olla myös tarpeettomia pelkoja sekä tietämättömyyttä työelämästä. Koulusta ei saada riittäviä valmiuksia työelämässä pärjäämiseen, eikä oma polku välttämättä ole kovinkaan kirkas edes jatko-opintojen jälkeen.

Pari vuotta sitten konsernimme tarkensi omia yritysvastuulinjauksiaan vastaamaan täsmällisemmin niihin megatrendeihin, joita työelämässä on meneillään. Yhdeksi painopistealueeksi nousi nuorten työllistäminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Sen lisäksi, että tarjoamme nuorille mahdollisimman paljon uran alkuvaiheen töitä, vaikutamme myös siihen, että nuoret tietävät, mitä työelämältä voi odottaa ja toisaalta ymmärtävät, mitä se edellyttää heiltä.

Henkilöstöpalvelualalla onkin varsin merkittävä rooli juuri nuorten työllistymisen tukemisessa. Palkansaajista alle 2 % tekee vuokratyötä, mutta vuodessa tämä tarkoittaa kuitenkin työtilaisuutta 100 000 henkilölle. Työpaikoista lähes puolet menee alle 25-vuotiaille. Ala tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua eri toimialoihin ja työtehtäviin, mikä johtaa usein sen itselle sopivimman työpaikan löytämiseen.

Nuori Yrittäjyys -toiminta tukee pyrkimyksiämme monella tasolla


Olemme vuosien varrella olleet aktiivisia monissa ohjelmissa, jotka edistävät esimerkiksi työelämätietoisuuden jakamista paitsi nuorille, myös oppilaitoksille sekä opettajille. Yksi tällainen on Junior Achievement -yhteistyö, jota teemme kymmenissä maissa.  Suomessa toimintaa toteuttaa Nuori Yrittäjyys ry.

Näin yhdistyksen toimintaa kuvaa toiminnanjohtaja Virpi Utriainen:  

“Nuori Yrittäjyys ry toteuttaa 7- 29-vuotiaille nuorille yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa tukevia ohjelmia. Yrittäjyysohjelmien puitteissa järjestetään mm. erilaisia kilpailuja peruskoulun ja toisen asteen oppilaitoksille. Parhaat liikeideat palkitaan vuosittain kotimaassa, minkä lisäksi voittajat mittelöivät vielä Eurooppa-tasolla. Käytännönläheinen toiminta antaa nuorille valmiuksia pärjätä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Yhteistyökumppaneiden kautta nuoret saavat kontakteja ja verkostoja. NY-ohjelmista saatu todistus kiinnostaa työnantajia.”

Meiltä toiminnassa on ollut erityisen ahkerasti mukana Mika Wilén:

“ManpowerGroup on mukana kilpailujen tuomaristoissa sekä Suomessa että maailmalla. On hienoa päästä jakamaan työelämätietoutta nuorille, mutta kaikkein palkitsevinta on ehdottomasti kokea nuorten innostus ja tiedonjano työelämää kohtaan. Ja jokainen kohtaaminen on aina oppimista molempiin suuntiin.”

— Mika Wilén.

Muita tärkeitä aspekteja nuorten tukemiseen tähtäävässä toiminnassamme ovat mm. oppilaitosyhteistyö, luennot, tietoiskut ja klinikat. Kaikkien tavoitteena on tarjota nuorille tietoa työelämän nykytilasta, mutta antaa myös ihan käytännön vinkkejä työnhakuun ja oman uran suunnitteluun.

“Lisäksi olemme olleet opettajien ja opinto-ohjaajien seminaareissa kertomassa työelämän trendeistä sekä siitä, millaisia taitoja nuorten olisi hyvä työelämää varten hankkia. Sellaisiakin tutkimuksia on ollut, joissa on käynyt ilmi että opettajilla ja opiskelijoilla on hyvin erilainen käsitys siitä, minkälaiset valmiudet koulusta saa työelämää varten. Pahimmassa tapauksessa opettaja ei ole koskaan ollut yrityspuolen työelämässä mukana, ja silti hänen pitäisi pystyä tuon maailman oppeja opettamaan. Juuri tämän takia koemme yhteistyön oppilaitosten kanssa niin tärkeäksi.”

— Mika Wilén

Miksi juuri Nuori Yrittäjyys?


Vuodesta 1995 järjestetyt Nuori Yrittäjyys -ohjelmat ovat tärkeitä monesta syystä. Meneillään oleva työelämän murros pitää sisällään yrittäjämäistä asennetta, ja on todennäköistä, että tulevaisuudessa moni kerää toimeentulonsa erilaisia työn tekemisen malleja yhdistelemällä. Toiset koska tahtovat, osa koska täytyy.

“Yrittäminen ja yksinyrittäjyys on kasvava ilmiö työn maailmassa – välillä ollaan palkkatyössä, välillä ansaitaan toimeentuloa freelancerina, yksinyrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Työelämän nopeat muutokset tarkoittavat juurikin sitä, että toimeentulo kootaan useista lähteistä, tarpeen ja tilanteen mukaan – perinteinen, pysyvä kokoaikainen työ on edelleen yleisin työnteon muoto, mutta se ei enää vastaa kaikkiin niihin muutoksiin, joita työelämässä on meneillään.”

— Mika Wilén

Tähän suuntaan uskoo tilanteen kehittyvän myös TEM, joka julkaisi juuri hiljattain tuoreen Työelämän murros -raporttinsa:

“Työtä tehdään tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän globaaleilla alustoilla, väliaikaisissa verkostoissa ja ilman perinteistä työntekijä - työnantajasuhdetta. Rajanvedolla työntekijän ja yrittäjän välillä on suuria heijastusvaikutuksia mm. sosiaaliturvan rahoitukseen ja turvan tasoon.”

Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsaus, Murroksesta uuteen kasvuun

Osa työstä tullaan siis väistämättä tekemään yrittäjämäisessä roolissa, ja sen vuoksi on tärkeää oppia jo nuorena, mitä se voi pahimmillaan ja parhaimmillaan tarkoittaa. Monelta saattaa unohtua, että yrittämisessä vaaditaan oman erikoisosaamisen lisäksi hyvinkin laajaa taitovalikoimaa, kuten myyntiä, markkinointia, talousymmärrystä sekä uskallusta ja halua verkostoitumiseen. Toisaalta yrittäminen tuo työhön paljon juuri sellaista vapautta, jota nykypäivänä ihannoidaan.

Varmaa on vain se, että kaikki muuttuu kuitenkin


“Suurin osa tulevaisuuden työtehtävistä on vielä hämärän peitossa. Ennusteita ja skenaarioita riittää, mutta silti kukaan ei pysty sanomaan, mikä olisi nuoren tulevan uran kannalta ”varma valinta”. Yhä enemmän pointti onkin se, että nuoria autetaan ymmärtämään jatkuvan muutoksen väistämättömyys ja mietitään sitä kautta, minkälaisia valmiuksia se tulee heiltä edellyttämään. Kun maailma entisestään teknistyy, inhimillisten ominaisuuksien arvo moninkertaistuu.”

— Mika Wilén

Jatkuva oppiminen ei ole uusi asia, mutta sen merkitys on työn murroksen myötä noussut kokonaan uudelle tasolle. Koska muutokset tulevat eteen nopeammin ja laajemmin seurauksin, muuntautumis- ja oppimiskyvyn on oltava terässä koko ajan. 

Jatkuvan oppimisen yhteydessä on ollut erityisen paljon keskustelua työntekijän omasta vastuusta. Mielestäni tämä on kuitenkin nyt muuttumassa. Työnantajien on pystyttävä kilpailemaan tulevaisuuden tekijöistä, jotka ovat nuoria nyt. Siksi nuoriin on syytä panostaa jo tässä vaiheessa ja heidän tuloonsa työmarkkinoille valmistauduttava oppimalla jatkuvasti uutta myös itse.

Siispä johtaja: avaa silmäsi ja korvasi nuorten maailmalle. Kuuntele työpaikallesi tulleen nuoren ajatuksia työelämästä ja työhön sitoutumisesta — kysy myös, mitä hän odottaa sinulta. Unohda “keharit kerta vuoteen” -ajattelumalli ja tue nuorta tarjoamalla keskustelutilaisuuksia ja sparraussessioita säännöllisesti. Ole käytettävissä, johtaminen on mitä suurimmassa määrin palveluammatti.

Ja ennen kaikkea, ole avoin. Tässä ei ole kyse rakettitieteestä vaan vuorovaikutuksesta.

AIEMMAT KIRJOITUKSENI VOIT LUKEA TÄÄLTÄ:

Täytyykö työn merkityksellisyyttä johtaa?

Jos tulevaisuudessa jokainen johtaa itse itseään, mihin johtajia enää tarvitaan?

Ronkelin rekrytoijan perisynti: toimialaosaamisen palvominen

Johtaminen C-tasolta D-tasolle: vaihdetaanko “vanhat” johtajat diginatiiveihin?

Työtä halutaan tehdä entistä joustavammin - pysyvätkö yritykset mukana kehityksessä?


Tilaa myös uudet jutut suoraan sähköpostiisi:

manpower-group-matti-kariola-blog.jpg

Matti Kariola on ManpowerGroupin toimitusjohtaja. Tässä artikkelisarjassa hän ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin liittyen työmarkkinoihin, osaamisen vallankumoukseen sekä työelämän megatrendeihin.

Aihe: Trendit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi